Tavoitetilat

Resurssiviisaassa kiertotalouden tiekartassa on yksitoista tavoitetilaa, ne löytyvät teemoittain tältä sivulta. Tavoitetiloihin on kuvattu, mihin Porin kaupunki pyrkii vuoteen 2030 mennessä toteuttamalla tiekartan toimenpiteitä. Toimenpiteet, joita on yhteensä 89 (2023), on jaoteltu sisältönsä mukaisesti eri tavoitetilojen alle.

Kestävyysosaamisen tavoitetilat

    • Muutosjohtamisen tavoitetila: Porin kaupunki tunnistetaan kestävyyden arvojohtajana. Pori 2030 -strategian ja resurssiviisaan kiertotalouden tiekartan kestävyystavoitteet huomioidaan taloussuunnittelussa ja omistajaohjauksessa sekä strategisissa ohjelmissa. Tiekartalla on vastuutahot ja sen edistymistä seurataan ja raportoidaan vuosittain. Resurssiviisaustyötä koordinoidaan ja sen tuloksista viestitään. Oikeudenmukainen systeeminen muutos vaatii ajantasaista kestävyysosaamista ja elinikäistä oppimista sekä hyvien käytäntöjen jalkauttamista. Asukkaiden osallisuudesta huolehtiminen kuuluu kaikille työntekijöille.
    • Hankintojen tavoitetila: Kestävien hankintojen toimintamalli mahdollistaa hankintojen operatiivisen johtamisen hankintakategorioittain sekä tavoitteiden toteutumisen, jalkautumisen ja kestävyysosaamisen. Resurssiviisaan kiertotalouden, vähähiilisyyden ja luonnonvarojen kestävän käytön näkökulmasta merkittävimmät hankintakategoriat ovat tunnistettu. Kestävien hankintojen toteutumista seurataan ja vaikuttavista hankinnoista viestitään. Hankinnoilla edistetään kestävää ruokajärjestelmää.
    • Rakentamisen tavoitetila: Rakentamisen tavoitetila koskettaa sekä olemassa olevia että uusia tiloja ja infrastruktuuria. Resurssiviisas rakentaminen painottaa korjausrakentamista sekä rakennusten energiatehokkuutta. Resurssiviisas kiertotalous huomioidaan niin rakennusten kuin infrastruktuurin kohteissa, kuten uudiskohteiden ja purkamisen suunnittelussa ja kilpailutuksessa. Resurssiviisauteen sisältyy tilojen siirtokelpoisuus, monikäyttöisyys ja muuntojoustavuus, kulttuuriperinnön säilyttäminen sekä pyrkimys 150 vuoden käyttöikään. Kalusteiden elinkaari on mahdollisimman pitkä. Resurssiviisaan rakennetun ympäristön toimenpiteiden vaikuttavuutta mitataan.
    • Kaupunkisuunnittelun ja maankäytön tavoitetila: Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu ohjaavat resurssiviisauteen ja kestävään maankäyttöön. Rakennetun ympäristön painopiste on kestävässä kaupunkirakenteessa, täydennys- ja lisärakentamisessa, jo olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisessä sekä vihreän siirtymän yritysalueiden kaavoittamisessa. Vähähiilisen kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden ulottuvuudet huomioidaan esimerkiksi palveluverkon suunnittelussa, kiertotalouspalveluiden sijoittumisessa, korjausrakentamisessa, muuntojoustavuudessa, viihtyisässä lähiluonnossa sekä kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä. Tämä näkyy esimerkiksi viisaan liikkumisen ratkaisuina, uusien energiamuotojen käyttöönottona, luontopohjaisina hulevesiratkaisuina, luonnon monimuotoisuutta tukevina viheralueina sekä kaavojen vihertehokkuutena.
    • Luonnonvarojen ja luonnon monimuotoisuuden tavoitetila: Luonnonvarojen ylikulutus on keskeinen syy nykyajan suurimmille haasteille, kuten ilmastonmuutokselle ja luonnon monimuotoisuuden heikkenemiselle. Luonnonvaroja ovat esimerkiksi vesi, raaka-aineet ja energia. Luonnonvarojen kestävää käyttöä ja luonnon monimuotoisuutta tukeva resurssiviisas kiertotalous on yksi ratkaisuista kestävän yhteiskunnan rakentamiseen. Porissa metsien rooli hiilinieluina ja -varastoina on tunnustettu kaupungin metsäohjelmassa. Maatalouden kestävyysmurrosta on edistetty ja maatalouden aiheuttamia haittoja luonnolle on pienennetty viestinnän ja kaupungin maaomistajuuden kautta.
      Porin kaupungin omistamat arvokkaat luontoalueet on tunnistettu sekä säilytetty ja tarvittavat ennallistamistoimet on tehty. Rantojen monikäyttösuunnitelman toimenpiteet on toteutettu Yyterinniemen Natura 2000 -alueilla, eli Kokemäenjoen suistossa ja Preiviikinlahdella. Kasvava luontomatkailu noudattaa kestävän matkailun periaatteita.
      Luonnon monimuotoisuutta tuetaan sekä lähiluonnossa että kaupunkiympäristössä yhteisen vihersuunnitelman ja Porin sini-viherverkoston rakennemallin avulla. Lähiluonnon säilyttäminen ja hyvä saavutettavuus vahvistavat asukkaiden hyvinvointia.  

Kestävän arjen tavoitetilat

    • Arjen kiertotalouden tavoitetila: Asukkaiden on helppo toteuttaa kiertotaloutta. Kaupunki on parantanut yhteiskäytön palveluitaan ja mahdollistaa yhteistyössä yksityisten palveluntarjoajien kanssa erilaisten tavaroiden ja välineiden jakamisen, uudelleenkäytön ja korjaamisen. Kuluttamista, ruokahävikkiä ja jätteiden syntyä on vähennetty. Jätteiden kierrättämisen ja lajittelun mahdollisuuksia sekä kompostointiosaamista on parannettu. Kaupunki toimii aktiivisesti roskaantumisen vähentämisen puolesta.
    • Ympäristöosaamisen tavoitetila: Ympäristöosaaminen välittyy. Sitä on lisätty panostamalla ympäristökasvatukseen sekä viestimällä arjen kestävyysteoista. Varhaiskasvatuksen, koulujen, seurojen, yhdistysten ja kulttuuritoimijoiden merkitys osana ympäristökasvatusta on tunnistettu ja se tavoittaa kaikki ikäluokat lapsista ikäihmisiin. Asukkaiden tekemät kestävyysteot liittyvät esimerkiksi energiansäästöön, korjausrakentamiseen, kierrättämiseen sekä harkitsevaan kuluttamiseen.  
    • Liikkumisen tavoitetila: Porissa viisas liikkuminen on helppoa ja sen suosiota on kasvatettu mahdollistamalla ja kannustamalla. Kävellen, pyöräillen ja joukkoliikenteellä sekä muilla aktiivisilla ja viisailla liikkumismuodoilla tehtyjen matkojen määrät ovat kasvaneet. Pori ja Satakunta ovat ympäristöystävällisesti saavutettavissa muualta Suomesta ja ulkomailta. Liikkumisen nykytilaa on selvitetty ja tulokset toimivat kehittämistyön pohjana.  Erilaiset liikkumismuodot muodostavat yhdessä toimivan liikkumisjärjestelmän, jossa yhdistyvät joukkoliikenne sekä jakamistalouden ja aktiivisen liikkumisen muodot. 

Kestävän vihreän kasvun tavoitetilat

    • Kiertotalouden liiketoiminnan tavoitetila: Poriin on syntynyt uutta kiertotaloutta, teollisia symbiooseja ja vihreitä teknologioita tukevaa yritystoimintaa, joissa hyödynnetään teollisuuden sivuvirtoja sekä esimerkiksi automaatiota, robotiikkaa ja teknologiametalleja. Peittoon ja Meri-Porin kiertotalousalueiden kehittymistä on vauhditettu aluesuunnittelun ja kaavoituksen avulla sekä kehittämällä vihreitä logistisia yhteyksiä.
      Porissa edistetään kiertotalouden liiketoimintaa ja jakamistaloutta moninaisesti. Kiertotalouteen sisältyy sivuvirtojen hyödyntämisen lisäksi esimerkiksi käytettyjen tavaroiden kauppa ja vaihto, yhteiskäytön palvelut, korjaus ja uudelleen valmistus sekä kiertotalouden alustatalous ja digitaaliset innovaatiot.
      Pori on kansainvälisesti tunnistettu kestävän kiertotalouden toimija, joka viestii toiminnastaan konkreettisten onnistumisten kautta. Resurssiviisaus ja vähähiilisyys kuuluvat kaikkien yritysten toimintaan Porissa.
    • Uusiutuvan energian tavoitetila: Porissa uusiutuvilla ja päästöttömillä energiamuodoilla tuotetun sähkön määrä on kasvanut ja energiantuotannon päästöt ovat laskeneet. Paikallinen energiantuotanto on monipuolista ja hajautettua tukien huoltovarmuutta. Energiantuotantomuotojen koko elinkaaren aikaiset ympäristövaikutukset otetaan huomioon. Energiatehokkuus, uusiutuvan energian käyttäminen ja mahdollisuus hukkaenergian hyödyntämiseen huomioidaan kaikessa toiminnassa. Uusien päästöttömien energiamuotojen, kuten vedyn käyttöönottoa sekä energian varastoimisen mahdollisuuksia on kehitetty. Energiatehokkuustoimilla on saavutettu kustannussäästöjä.
    • Yhteistyön tavoitetila: Porin kaupunki on aktiivinen vihreän kasvun edistäjä niin seudullisesti kuin valtakunnallisesti. Yhteistyötä tehdään kuntien, yritysten, oppilaitosten ja kolmannen sektorin toimijoiden kanssa. Kaupunki toimii yhdessä yhteistyökumppaniensa kanssa materiaalien kierrätys- ja kiertotalousasteen lisäämiseksi. Porin kaupunki kannustaa kaikkia yhteistyökumppaneitaan kestävän kehityksen hengessä kiertotalous-, ilmasto- ja ympäristötekoihin sekä näistä viestimiseen ja kasvattaa täten hiilikädenjälkeään. Kaupunki on ottanut itselleen aktiivisen roolin yritysten kanssa tehtävän kiertotalousyhteistyön ja TKI-toiminnan vauhdittajana varmistaen, että kiertotalouden ja vihreän siirtymän yrityksiin on tarjolla osaavaa työvoimaa. 

Toimenpiteiden määrä tavoitetiloittain

Tavoitetiloissa edistetään monia kestävyyden osa-alueita. Alla oleva kaavio näyttää, miten tiekartan toimenpiteet jakautuvat tavoitetilojen kesken. Toimenpiteet ovat erilaisia, joten tavoitetilojen toteuttamista ei kannata kuitenkaan suoraan arvioida pelkän toimenpiteiden lukumäärän perusteella.

Ohita upote
Tiekartan rakennetta esittelevä kaavio. Tiekartassa on kolme teemaa, joissa on yhteensä 11 tavoitetilaa. Tavoitetiloissa on yhteensä 89 toimenpidettä.