1.D. Kaupunkisuunnittelu ja maankäyttö
Tavoitetila 2030
Kaavoitus ja kaupunkisuunnittelu ohjaavat resurssiviisauteen ja kestävään maankäyttöön. Rakennetun ympäristön painopiste on kestävässä kaupunkirakenteessa, täydennys- ja lisärakentamisessa, jo olemassa olevan infrastruktuurin hyödyntämisessä sekä vihreän siirtymän yritysalueiden kaavoittamisessa. Vähähiilisen kiertotalouden ja luonnon monimuotoisuuden ulottuvuudet huomioidaan esimerkiksi palveluverkon suunnittelussa, kiertotalouspalveluiden sijoittumisessa, korjausrakentamisessa, muuntojoustavuudessa, viihtyisässä lähiluonnossa sekä kulttuuriperinnön säilyttämisessä. Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä. Tämä näkyy esimerkiksi viisaan liikkumisen ratkaisuina, uusien energiamuotojen käyttöönottona, luontopohjaisina hulevesiratkaisuina, luonnon monimuotoisuutta tukevina viheralueina sekä kaavojen vihertehokkuutena.
Alueidenkäytön suunnittelussa otetaan huomioon ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja sen hillintä. Tämä näkyy esimerkiksi viisaan liikkumisen ratkaisuina, uusien energiamuotojen käyttöönottona, luontopohjaisina hulevesiratkaisuina, luonnon monimuotoisuutta tukevina viheralueina sekä kaavojen vihertehokkuutena.
Kaupunkisuunnittelussa pystytään kiinnittämään huomioita resurssiviisauteen esimerkiksi kaavoittamisen kautta. Keskittämällä asumista erilaisten resurssiviisaiden palveluiden lähelle, on ihmisten helpompi käyttää näitä palveluita. On mahdollista myös esimerkiksi luoda kiertotalousajattelua toteuttavia rakennussuosituksia tietyille alueille. Kestävä kaupunkisuunnittelu varmistaa myös kaupunkiluonnon ja -vihreän säilyvyyden.
