2.F.46 Roskaantumisen hillinnän yhteistyöryhmä ja toimenpidesuunnitelma

Marlin-projektissa (2013) huomattiin Suomen seurantarantojen olevan kaikkein roskaisimpia suhteessa muihin tutkimuksessa olevien lähimaiden rantoihin, Ruotsiin, Viroon ja Latviaan. Roskaantumista tulee monista lähteistä ja suurin osa niistä päätyy lopulta vesistöihin. Roskaantumisen hillinnän yhteistyöryhmän tavoitteena on tehdä paikallisesti tehokkaita toimia.

Yhteistyöryhmän edustus: suunnittelu- ja kehittämisyksikkö (koordinoi), ympäristövalvonta, infran kunnossapito- ja hulevesitiimi, viestintä, sivistystoimiala, Keräämö Oy. Työryhmä valmistelee roskaantumisen hillinnän toimenpidesuunnitelman ja jakaa suunnitelmassa vastuutahot eri toimille.

Työryhmän johdolla toteutetaan rantaroskaseurannan aloittaminen, siivoustalkoot-kampanjan kehittämistä (koulut, varhaiskasvatus, asukkaat), Mahanpuruja muovista -kampanjan (PSS ry) toistamista ja kehittämistä, tavoitteiden asettaminen roskaavien toimien haittojen vähentämiseksi (esim. lumenkaatopaikat, hulevesien hallinta, tekonurmikentät ja ilotulitukset), laittomaan jätteen hylkäykseen puuttuvien keinojen kehittäminen sekä tietoisuuden lisääminen sekä asukkaille että yrityksille ja muille sidosryhmille.

Suomessa noin 90 % roskasta on muovia, joka ei ikinä maadu. Roskaa tulee useasta lähteestä, kuten kaupunkien hulevesistä, liikenteestä, rakentamisesta ja ihmisten tahallisesta sekä tahattomasta roskaamisesta. Merkittävyyttä voidaan tarkastella monien haittavaikutusten kautta. Näitä ovat esimerkiksi eläinvaikutukset, kuten roskan syöminen tai takertuminen, vesistössä haitallisten aineiden kuljettaminen, sekä vaikutus viihtyvyyteen ja sitä kautta alueiden elinvoimaisuuteen. Toimenpide toteuttaa Valtakunnallista jätesuunnitelmaa vuoteen 2027.